Mannos mo manaš – kävi miten kävi!

Maŋimuš vahkuloahppa ovdal jienasteami nohkama ja válgabohtosa boahtima. Ollu jurdagat joradit mielas. Válgaáigi lea leamašan hui suohtas ja gelddolaš. Lea leamašan virkkosmahtti hállat min olbmuiguin ja min iežamet áššiin. Dakkár ságastallan ii leat dábálaččat nu olu, dahje dasa ii gávdno álo heivvolaš sadji. Lean maid ilus, go lean beassan oahpásmuvvat eará evttohasaide ja gullat makkár jurdagat sis leat. Mis gávdnojit issoras čeahpes ja viissis olbmot. Sávan min beassat joatkit dakkár ságastallamiid boahttevuođas maid.

Kaupunkisaamelaiset ovat tärkeä osa saamelaisyhteisöä

Yli puolet Suomen saamelaisista asuu saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella. Ulkosaamelaiset ovat aiemmin olleet melko näkymätön ryhmä, mutta viime vuosina myös kaupungeissa on luotu uusia tapoja ylläpitää yhteyttä omaan kulttuuriin. Kaupunkisaamelaiset ovat oikeutetusti entistä rohkeammin alkaneet vaatia heille kuuluvien oikeuksien toteutumista.

Saamelaiskäräjien tärkein tehtävä on saamelaisten edustaminen

Lapin Kansan pääkirjoitus (5.9.) peräänkuuluttaa tulevalta saamelaiskäräjiltä ja Antti Rinteen hallitukselta kykyä tehdä kompromisseja saamelaiskäräjälain saamelaismääritelmän osalta, jotta käräjien toimintakyky saadaan palautettua. Toimintakykyä ei kuitenkaan paranneta kompromisseilla, vaan alkuperäiskansojen oikeuksia kunnioittamalla.

Evttohassan Sámediggái – Ehdolla Saamelaiskäräjille

Sámediggi lea min virggálaš ovddasteaddji stáhta ovddas. Nugo muhtun viissis dajai, Suoma stáhta ii earut, leago sámediggi sápmelaš vai suopmelaš. Mii gal earuhit. Danin mii galgat sihkkarastit, ahte eat mase eanetlogu daid olbmuide geat eai gula min álbmogii eaige galgga min áššiin mearridit. Jos mii guođđit sámedikki, mii geiget eaktodáhtolaččat min rievtti hállat min álbmoga njálmmiin dakkár olbmuide geaid ulbmilin lea vuostálastit min vuoigatvuođaid.