Davvisámegillii

Gii lean?

Lean Koivu-Jusse Ánne, Anni Koivisto, 27 jahkásaš ohcejohkalaš servodatberošteaddji ja gielddapolitihkkár. Lean váibmoláđis ja liekkus olmmoš. Liikon leat eará olbmuiguin, háleštallat ja gulahallat. Áššiide vuojun álo dárkilit. Hálidan dikšut daid nu bures go vejolaš ja bealuštan dehálaš áššiid gitta lohppii. Geahččalan váttisge dilálašvuođain gávdnat čovdosiid ja lean gárvvis bargat daid ovdii. Munnje politihkka lea geaidnu rievdadit máilmmi ja danin háliidan dan dahkat.

Lean bajásšaddan Ohcejogas sápmelaš badjesogas ja vázzán doppe skuvllaid gitta logahaga lohppii. Lean gazzan oahpu ámmátallaskuvllas sosiálasuorggi skuvlenprográmmas ja vudjon bargat mánáiguin, nuoraiguin ja bearrašiiguin. Oahput leat ain gaskan. Mu oahpuide leat gullan maid bargohárjehallamat ja daid lean bargan eanáš árrabajásgeassimis, muhto maiddái mánáidsuodjalusas. Dan ovdal lean bargan máŋggalágan bálvalanbargguid geassit ja maid dalle go lean studeren.

Oahpuid áigge vulgen mielde studeantapolitihkkii ja jagis 2017 ledjen Suoma ámmátallaskuvllastudeanttaid riikkasearvvis, SAMOKis, ságadoallin. Dán áigge barggan Suoma Logahatoahppiid Lihtus sosiálapolitihkalaš áššedovdin ja mu vástun leat temát, mat laktásit birgemii, buresbirgejupmái ja ovttaveardásašvuhtii.

Giđđat ledjen evttohassan riikkabeaiválggain, danin go háliidan hukset vuoiggalut máilmmi ja nannet buresbirgenservodaga ráhkadusaid. Hálidan, ahte min olbmuid jietna gullo riikkadási politihkkás buorebut go ovdal. Mu mielas politihkalaš mearrádusat galget nannet boahttevuođa maid Sámis.

Ulbmilat

Mun čuolan olbmuid, dálkkádaga ja skuvlejumi beales.

Dálkkádaga liegganeapmi oidno buot eanemus dáppe davvin. Dálkkádatrievdama caggan lea vealtameahttun, vai min áidnalunddot luondu ja dasa laktaseaddji ealáhusat seilot. Suopma galgá leat ovdamearkan das, mo dálkkádatrievdama sáhttá bissehit ja olbmuin sáhttá liikká leat buorre dilli eallit. Mii galgat váldit nannosut rolla Eurohpá uniovnnas, man bokte sáhttit váikkuhit eará máilmmi mearrádusaide. Dása Suoma EU-ságadoallibadji addá earenomáš buorre vejolašvuođa.

Juohkehažžii galgá dorvvastit duogážis fuolakeahttá vejolašvuođa šaddat lihkolažžan. Mii riegádat iešguđetlágan bearrašiidda, eallindiliide ja iešguđet guvlui máilmmi. Dát váikkuha menddo ollu dasa, makkár vejolašvuođat eallimis leat. Go olmmoš ii ieš birge, ferte servodat veahkehit. Sosiáladorvu galgá sihkkarastit ahte juohkehaš birge eallima muttuin. Bálvalusat, maid olmmoš dárbbaša, degomat sosiála- ja dearvvašvuođabálvalusat, galget leat olámuttus ássanbáikkis fuolakeahttá.

Go bidjá návccaid skuvlejupmái ja máhttimii, de dalle bidjá seammás návccaid sierraárvosašvuođa caggamii. Servodaga ja ovttaskas olbmo ovdu lea, ahte juohkehaččas lea vejolašvuohta ovddidit iežas, mánnávuođa rájes gitta bargobálgá lohppii. Juohke máná riekti lea bajásšaddat dearvvaš birrasis ja oahppat. Nuppi dási skuvlejupmi galgá leat nuvttá, vai ruhtavátnivuohta ii hehtte čađaheamis dutkosa. Galgá mearrediđolaččat bargat dan guovlluid, ahte allakuvla dása skuvlejupmi lea olámuttus ja skuvlejumis alla dássi, vai juohke okta sáhttá vázzit skuvlla nu guhkás go juo háliideš. Lappi dárbbaša olbmuid geat máhttet vai dat eallá ja birge.