Blogi

Mannos mo manaš – kävi miten kävi!

Maŋimuš vahkuloahppa ovdal jienasteami nohkama ja válgabohtosa boahtima. Ollu jurdagat joradit mielas. Válgaáigi lea leamašan hui suohtas ja gelddolaš. Lea leamašan virkkosmahtti hállat min olbmuiguin ja min iežamet áššiin. Dakkár ságastallan ii leat dábálaččat nu olu, dahje dasa ii gávdno álo heivvolaš sadji. Lean maid ilus, go lean beassan oahpásmuvvat eará evttohasaide ja gullat makkár jurdagat sis leat. Mis gávdnojit issoras čeahpes ja viissis olbmot. Sávan min beassat joatkit dakkár ságastallamiid boahttevuođas maid.

Kaupunkisaamelaiset ovat tärkeä osa saamelaisyhteisöä

Yli puolet Suomen saamelaisista asuu saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella. Ulkosaamelaiset ovat aiemmin olleet melko näkymätön ryhmä, mutta viime vuosina myös kaupungeissa on luotu uusia tapoja ylläpitää yhteyttä omaan kulttuuriin. Kaupunkisaamelaiset ovat oikeutetusti entistä rohkeammin alkaneet vaatia heille kuuluvien oikeuksien toteutumista.

Saamelaiskäräjien tärkein tehtävä on saamelaisten edustaminen

Lapin Kansan pääkirjoitus (5.9.) peräänkuuluttaa tulevalta saamelaiskäräjiltä ja Antti Rinteen hallitukselta kykyä tehdä kompromisseja saamelaiskäräjälain saamelaismääritelmän osalta, jotta käräjien toimintakyky saadaan palautettua. Toimintakykyä ei kuitenkaan paranneta kompromisseilla, vaan alkuperäiskansojen oikeuksia kunnioittamalla.

Evttohassan Sámediggái – Ehdolla Saamelaiskäräjille

Sámediggi lea min virggálaš ovddasteaddji stáhta ovddas. Nugo muhtun viissis dajai, Suoma stáhta ii earut, leago sámediggi sápmelaš vai suopmelaš. Mii gal earuhit. Danin mii galgat sihkkarastit, ahte eat mase eanetlogu daid olbmuide geat eai gula min álbmogii eaige galgga min áššiin mearridit. Jos mii guođđit sámedikki, mii geiget eaktodáhtolaččat min rievtti hállat min álbmoga njálmmiin dakkár olbmuide geaid ulbmilin lea vuostálastit min vuoigatvuođaid.

Kiitos.

Nyt on kaikki tehty ja valta on sinulla. Olen kevään kirjoittanut, puhunut, reissannut ja kohdannut ihmisiä. Sanoma on selvä; haluan maailmasta oikeudenmukaisemman paikan. Jokainen on arvokas ja tärkeä, siksi myös yhteiskunnan on kohdeltava jokaista niin. Sen eteen haluan tehdä töitä, ihan jokaisena päivänä.

Ammatillisen koulutuksen säästöt syövät osaamisen tasoa

Ammatillisesta koulutuksesta on kuluneella hallituskaudella leikattu todella suuria summia. On väistämätöntä, että vaikutukset ovat moninaisia ja näkyvät monessa eri muodossa. Itsenäisen opiskelun lisääntymisestä ammatillisessa koulutuksessa on uutisoitu laajasti eri medioissa niin nuorten, vanhempien kuin ammatillisen koulutuksen opettajienkin tasolta. Peruskoulun jälkeen ammatilliseen koulutukseen siirtyvät nuoret kaipaavat opintoihinsa vielä ohjausta, opetusta ja tukea.

Terve sisäilma kuuluu kaikille

Koulujen home- ja muut muut sisäilmaongelmat koskettavat montaa lasta, nuorta, opettajaa, vanhempaa, kuntaa. Ylen muutama vuosi sitten teettämässä kyselyssä yli puolet vastanneista peruskouluista kertoi jostakin sisäilmaongelmasta ja neljäsosa kouluista raportoi home- tai kosteusongelmasta. Sisäilmaongelmat voivat aiheuttaa erilaisia hengitystieoireita, terveyshaittoja ja sairastuttaa ihmisen peruuttamattomasti.

Sote kaatui – ja hyvä niin

Mielipidekirjoitus julkaistu Lapin Kansassa 14.3.2019 Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus kaatui ja Suomen hallitus sen mukana. Tämä on tietysti dramaattinen, muttei kovin yllättävä lopputulos. Uudistuksen virallisena tavoitteena on ollut palvelujen yhdenvertaistaminen, palvelujen laadun parantaminen, hyvinvointierojen kaventaminen, sote-palvelujen integraatio ja tehokkaat toimintatavat. Nyt jo entinen hallitus valitsi kuitenkin tien, jossa nämä tavoitteet on jätetty enää korulauseiksi uudistuksesta … Jatka lukemista Sote kaatui – ja hyvä niin

Jäämeren rata ei ole tervetullut

Kiitän mahdollisuudesta esittää mielipiteeni Pohjois-Lapin maakuntakaavan 2040 valmisteluaineistosta. Vastustan Jäämeren radan merkitsemistä maakuntakaavaan edes ohjeellisena tai yhteystarpeena. Jäämeren rautatie loukkaisi merkittävällä tavalla saamelaisten oikeuksia alkuperäiskansana, joten sen merkitsemiselle maakuntakaavaan ei ole oikeudellisia edellytyksiä.