Suomeksi alla.
Maŋimuš vahkuloahppa ovdal jienasteami nohkama ja válgabohtosa boahtima. Ollu jurdagat joradit mielas.
Válgaáigi lea leamašan hui suohtas ja gelddolaš. Lea leamašan virkkosmahtti hállat min olbmuiguin ja min iežamet áššiin. Dakkár ságastallan ii leat dábálaččat nu olu, dahje dasa ii gávdno álo heivvolaš sadji. Lean maid ilus, go lean beassan oahpásmuvvat eará evttohasaide ja gullat makkár jurdagat sis leat. Mis gávdnojit issoras čeahpes ja viissis olbmot. Sávan min beassat joatkit dakkár ságastallamiid boahttevuođas maid.
Sápmelašmeroštallan ja ng. lappalaškritera lea dolvon olu saji eará dehálaš fáttáin. Dat lea ovttaláhkai váidalahtti, muhto muitala das, man dehálaš gážaldat dat lea. Maid mii galgat go mis ii leat váldi oba iežamet iešráđđenorgánii? Man guhká dát sáhttá joatkašuvvat? Dáid válggain leage leamašan hui dehálaš, ahte mii jienastit iešmearrideami bealis ja bastit seailluhit eanetlogus dakkár áirasiid, geat hálidit ovddidit sámiid vuoigatvuođaid eaige duolbmat daid.
Válggaid doaimmaheami guoski váttisvuođat leat maid ságastahttán, iige imaš. Válggaid ordnen ii leat lihkostuvvan nu bures, muhto das ii sáhte sivahit sámedikki. Poastajienasteamis lea mearriduvvon lágas. Lága galgá rievdadit ovdal čuovvovaš válggaid, vai maiddái mii sámit beassat álkket ollašuhttit demokratiija. Mis leat earáge ođasmahttindárbbut – mu mielas mii galggašeimmet smiehttat omd. listtuid atnui váldima.
Dán čavčča áigge lea nanosmuvvan dat dovdu, ahte hálidan bargat iežan álbmoga buorrin. Sávvamis beasan dan dahkat sámediggeáirrasin. Lei dal válgaboađus makkár beare, lean jo dál hui giitevaš buot doarjagis maid lean olbmuin ožžon! Dat ligge váimmu. Okto ii sáhte politihkás doaibmat, dat lea baicce ovttasbargu. Ovttasbargu lea leamašan maid evttohasaid gaskkas ja dat lea addán fámu. Sávan buohkaide lihku válggaide! Juohke okta lea jo vuoitán, go lea álgán evttohassan.
Dál bázán vuorddašit válgabohtosa, gealdagasas dieđusge.
————–
Viimeinen viikonloppu ennen viimeistä vaalipäivää ja vaalitulosta. Paljon ajatuksia.
Vaalit ovat olleet todella kivaa ja jännittävää aikaa. Minusta on ollut kiinnostavaa keskustella oman kansamme asioista, omien ihmisten kanssa. Sellaiselle keskustelulle ei aina löydy tilaa, tämä on ollut siihen mukavaa vaihtelua. On ollut ilo tutustua muihin ehdokkaisiin ja kuulla heidän näkemyksiään. Meiltä löytyy paljon tietoa ja taitoa, se on todella arvokasta. Toivottavasti tällaisia keskusteluja voidaan jatkossa käydä muulloinkin kuin vaalien alla.
Saamelaismääritelmä ja ns. lappalaispykälä ovat vieneet paljon keskustelutilaa muilta tärkeiltä aiheilta. Se on tavallaan valitettavaa, mutta kertoo siitä, miten isosta asiasta on kyse. Mitä jos meillä ei ole valtaa hallinnoida edes oman itsehallintoelimemme toimintaa? Kuinka kauan tämä voi jatkua? Näissä vaaleissa onkin ollut tosi tärkeää, että äänestämme itsemääräämisoikeuden puolesta ja varmistamme, että tulevaisuudessakin ääntämme käyttävät henkilöt, jotka edistävät oikeuksiamme eivätkä yritä polkea niitä.
Vaalien toimittamiseen liittyvät hankaluudet ovat myös puhututtaneet, eikä ihme. Äänestämistä ei ole tehty helposti, mutta siitä ei voi syyttää saamelaiskäräjiä – postiäänestyksestä on nimittäin saamelaiskäräjälaissa säädetty. Lainsäädäntöä on pakko muuttaa ennen seuraavia vaaleja, jotta myös me saamelaiset pääsemme toteuttamaan demokratiaa sujuvasti. Vaaleihin liittyy myös muita uudistustarpeita; minun mielestäni esimerkiksi listojen käyttämistä pitäisi harkita.
Kaiken kaikkiaan syksy on vahvistanut tunnetta siitä, että haluan toimia oman kansani tulevaisuuden eteen. Toivottavasti pääsen tekemään sitä saamelaiskäräjien jäsenenä. Kävi miten kävi, olen jo nyt kiitollinen kaikesta tuesta, jota olen eri ihmisiltä saanut. Se lämmittää. Politiikka on joukkuelaji, ei yksilösuoritus. Ehdokkaiden välinen yhteistyö on myös ollut voimauttavaa! Toivotan kaikille onnea vaaleihin ja muistutan, että jokainen on jo voittanut, kun on asettunut ehdolle.
Nyt jään odottamaan vaalitulosta – jännittyneenä tietysti.
