Alla oleva mielipide lähetetty Lapin liittoon 28.2.2019
Kiitän mahdollisuudesta esittää mielipiteeni Pohjois-Lapin maakuntakaavan 2040 valmisteluaineistosta. Vastustan Jäämeren radan merkitsemistä maakuntakaavaan edes ohjeellisena tai yhteystarpeena. Perustan mielipiteeni seuraaviin asioihin:
Jäämeren rautatie loukkaisi merkittävällä tavalla saamelaisten oikeuksia alkuperäiskansana, joten sen merkitsemiselle maakuntakaavaan ei ole oikeudellisia edellytyksiä. Se olisi ristiriidassa YK:n alkuperäiskansojen oikeuksien julistuksen kanssa, johon Suomi on sitoutunut. Se on myös ristiriidassa Lapin liiton maakuntaohjelman kanssa, jossa Lapin liitto on sitoutunut kunnioittamaan saamelaisten asemaa alkuperäiskansana sekä tukemaan saamelaiskulttuuria, saamen kieliä ja perinteisiä elinkeinoja viranomaistoiminnassa ja pitämään niitä rikkautena ja arvona.
Pohjois-Lapin maakuntakaava sijoittuu saamelaisten kotiseutualueelle ja näin ollen vaikuttaa saamelaisten kulttuuriin ja elinkeinoihin. Radan vaikutuksia saamelaisille ei ole kuitenkaan selvitetty asianmukaisella tavalla. Pelkästään ratalinjauksen selvittäminen on aiheuttanut saamelaisyhteisölle haittoja, sillä monella on huoli oman kulttuurin ja elinkeinon säilymisestä. Toteutuessaan Jäämeren radan negatiiviset vaikutukset olisivat merkittävät erityisesti poro- ja muille perinteisille elinkeinolle. Sitä kautta rata heikentäisi kokonaisen kulttuurin säilyttämistä ja kehittämistä. Elinkeinot eivät luo ainoastaan taloudellista hyötyä vaan myös luontaisen ympäristön kielen ja kulttuurin kehittymiselle. Elinkeinon heikentäminen johtaa väistämättä myös kulttuurin ja kielen heikentymiseen.
Huomautan myös, että poronhoitolaki kieltää käyttämässä poronhoitoalueen maata tavalla, joka aiheuttaa huomattavaa haittaa poronhoidolle. Jäämeren radan vaikutukset poronhoidolle olisivat mittavat ja peruuttamattomat. Kaikki paliskunnat, joiden alueen läpi rata kulkisi, ovat ilmoittaneet vastustavansa hanketta. Liikenneviraston (2018) Jäämeren rataselvityksessä on arvioitu, että rata heikentäisi porotalouden kannattavuutta ja aiheuttaisi poronhoidolle mm. seuraavia vaikutuksia:
- Vaikutukset porolaitumiin (laitumien poistuminen poronhoitokäytöstä, laidunten muuttuminen, pirstoutuminen ja epätasainen kuluminen)
- Mahdolliset haitallisten aineiden jäämät porojen ravinnossa
- Vaikutukset porojen laidunnukseen (häiriö)
- Vaikutukset poronhoitoon (toimintaan: esimerkiksi porojen kuljetusreitit häiriintyvät, rakenteisiin: esimerkiksi erotusaidat tai esteaidat aidat jäävät hankealueille ja niiden käyttötarkoitus muuttuu tai ne jäävät kokonaan pois käytöstä
- Porovahingot (liikenteessä tai hankealueella)
- Vaikutukset poron terveyteen ja hyvinvointiin
- Sosioekonomiset vaikutukset ja vaikutukset elinkeinon kannattavuuteen
- Vaikutukset poronhoitokulttuuriin
Jäämeren rata ei myöskään ole ekologisesti kestävä hanke vaan tuhoaisi tieltään laajan alueen luontoa ja estäisi eri lajien luonnollista liikkumista luonnossa. Se heikentäisi luonnon monimuotoisuutta, tuhoaisi maiseman, haittaisi yleistä viihtyvyyttä ja vähentäisi kulttuuriarvoja. Jäämeren radan merkitseminen maakuntakaavaan olisi näin ollen ristiriidassa myös ympäristönsuojelulain kanssa, jonka mukaan viranomaisella on velvollisuus ehkäistä ja rajoittaa ympäristön pilaantumista. Jäämeren ratahanke on lisäksi selvitysten mukaan taloudellisesti kannattamaton, jolloin se synnyttäisi väistämättä paineen lisätä kilpailevien maankäyttömuotojen, kuten teollisuuden, energiantuotannon, kaivosten, matkailupalveluiden ja metsätalouden toimintoja. Tämä heikentäisi saamelaisten oikeuksia entisestään.
Edellä olevan perusteella esitän, että Lapin liitto ei merkitse Jäämeren ratalinjausta maakuntakaavaan ja täten varmistaa, ettei alkuperäiskansa saamelaisten mahdollisuuksia ylläpitää ja kehittää omaa kulttuuriaan, kieltään ja elinkeinojaan estetä. Lapin liiton on kunnioitettava alkuperäiskansoja koskevia kansainvälisiä sopimuksia sekä Suomen perustuslakia ja muuta lainsäädäntöä.