Dál ii leat áigi vuollánit. Dál lea áigi váikkuhit min boahttevuhtii.

Panel 1 Placeholder
Panel 2

Gii lean?

Lean Koivu-Jusse Ánne dahje Ville Ristena Eila Ánne, 27-jahkásaš servodatberošteaddji ja gielddapolitihkkár. Lean riegádan Gápmasis ja bajásšaddan Ohcejogas. Ohcejogas lean vázzán skuvllaid gitta logahaga lohppii. Dan maŋŋá vulgen ámmátallaskuvlii lohkat sosiálasuorggi ja vuodjut bargat mánáiguin, nuoraiguin ja bearrašiiguin.

Oahpuid áigge lean vuolgán mielde studeantapolitihkkii ja jagis 2017 ledjen Suoma ámmátallaskuvllastudeanttaid riikkasearvvis, SAMOKis, ságadoallin. Dán áigge barggan Suoma Logahatoahppiid Lihtus sosiálapolitihkalaš áššedovdin ja mu vástun lea váikkuhit láhkaásaheapmái mii guoská ee. nuoraid birgema, buresbirgejumi ja ovttaveardásašvuođa. Lean áirrasin Ohcejoga váldostivrras ja gielddaráđđehusas. Giđđat ledjen sosiálademokráhtaid evttohassan riikkabeaiválggain Lappi válgabires ja fidnejin 881 jiena.

Sápmelaš árvvut leat álo leamašan mu politihká vuođđun ja hálidan nannet min olbmuid jiena riikkadási mearrádusain. Dál lea áigi bidjat sámepolitihkkái eanet návccaid ja sávan beassat bargat iežan álbmoga buorrin čuovvovaš njeallje jagi.

Panel 3

Dehálaš fáttát

Sámiid vuoigatvuođat

Hálidan bargat viidásit sápmelaččaid vuoigatvuođaid ovdii. Sámediggi galgá boahttevuođasge leat min iežamet stivremis, rivttiid eatnamiidda ja čáziide galgá ovddidit ja ILO 169-soahpamuša viimmatge ratifiseret.

Sámiid árgabeaivi

Sápmelaččain galgá leat vejolašvuohta doalahit oktavuođa kultuvrii iežas árgabeaivvis. Hálidan bargat dan ovdii, ahte mánát sáhttet bajásšaddat sámekultuvrii ja vázzit sápmelaš skuvllaid ja ahte lea vejolašvuohta geavahit sámegielat bálvalusaid ja hárjehit árbevirolaš ealáhusaid.

Davviriikkalaš ovttasbargu

Hálidan lasihit ovttasbarggu riikkarájáid rastá. Sámit leat okta álbmot ja maid ovttasbarggu galgá nannet. Maiddái stáhtat galget fuolahit, ahte sámiid vuoigatvuođat ollašuvvet seamma bures juohke riikkas.

Panel 4

Blogi

Mannos mo manaš – kävi miten kävi!

Maŋimuš vahkuloahppa ovdal jienasteami nohkama ja válgabohtosa boahtima. Ollu jurdagat joradit mielas. Válgaáigi lea leamašan hui suohtas ja gelddolaš. Lea leamašan virkkosmahtti hállat min olbmuiguin ja min iežamet áššiin. Dakkár ságastallan ii leat dábálaččat nu olu, dahje dasa ii gávdno álo heivvolaš sadji. Lean maid ilus, go lean beassan oahpásmuvvat eará evttohasaide ja gullat makkár jurdagat sis leat. Mis gávdnojit issoras čeahpes ja viissis olbmot. Sávan min beassat joatkit dakkár ságastallamiid boahttevuođas maid.

Kaupunkisaamelaiset ovat tärkeä osa saamelaisyhteisöä

Yli puolet Suomen saamelaisista asuu saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella. Ulkosaamelaiset ovat aiemmin olleet melko näkymätön ryhmä, mutta viime vuosina myös kaupungeissa on luotu uusia tapoja ylläpitää yhteyttä omaan kulttuuriin. Kaupunkisaamelaiset ovat oikeutetusti entistä rohkeammin alkaneet vaatia heille kuuluvien oikeuksien toteutumista.