Ohcejohkalaš gielddapolitihkkár, servodatberošteaddji ja sámediggeáirras.

Panel 1 Placeholder
Panel 2

Gii lean?

Lean Koivu-Jusse Ánne dahje Ville Ristena Eila Ánne, 28-jahkásaš servodatberošteaddji, gielddapolitihkkár ja sámediggeáirras. Lean riegádan Gápmasis ja bajásšaddan Ohcejogas. Ohcejogas lean vázzán skuvllaid gitta logahaga lohppii. Dan maŋŋá vulgen ámmátallaskuvlii lohkat sosiálasuorggi ja vuodjut bargat mánáiguin, nuoraiguin ja bearrašiiguin.

Oahpuid áigge lean vuolgán mielde studeantapolitihkkii ja jagis 2017 ledjen Suoma ámmátallaskuvllastudeanttaid riikkasearvvis, SAMOKis, ságadoallin. Dan maŋŋá bargen Suoma Logahatoahppiid Lihtus sosiálapolitihkalaš áššedovdin ja mu vástun lei váikkuhit láhkaásaheapmái mii guoská ee. nuoraid birgema, buresbirgejumi ja ovttaveardásašvuođa. Giđđat 2019 ledjen sosiálademokráhtaid evttohassan riikkabeaiválggain Lappi válgabires ja fidnejin 881 jiena. Lean áirrasin Ohcejoga váldostivrras ja gielddaráđđehusas sihke Suoma Sámedikkis válgabajis 2020-2023.

Mu politihká vuođđun leat sápmelaš árvvut. Hálidan doaibmat iežan álbmoga buorrin ja nannet min olbmuid jiena riikkadási mearrádusain.

Panel 3

Dehálaš fáttát

Sámiid vuoigatvuođat

Hálidan bargat viidásit sápmelaččaid vuoigatvuođaid ovdii. Sámediggi galgá boahttevuođasge leat min iežamet stivremis, rivttiid eatnamiidda ja čáziide galgá ovddidit ja ILO 169-soahpamuša viimmatge ratifiseret.

Sámiid árgabeaivi

Sápmelaččain galgá leat vejolašvuohta doalahit oktavuođa kultuvrii iežas árgabeaivvis. Hálidan bargat dan ovdii, ahte mánát sáhttet bajásšaddat sámekultuvrii ja vázzit sápmelaš skuvllaid ja ahte lea vejolašvuohta geavahit sámegielat bálvalusaid ja hárjehit árbevirolaš ealáhusaid.

Davviriikkalaš ovttasbargu

Hálidan lasihit ovttasbarggu riikkarájáid rastá. Sámit leat okta álbmot ja maid ovttasbarggu galgá nannet. Maiddái stáhtat galget fuolahit, ahte sámiid vuoigatvuođat ollašuvvet seamma bures juohke riikkas.

Panel 4

Blogi

Mannos mo manaš – kävi miten kävi!

Maŋimuš vahkuloahppa ovdal jienasteami nohkama ja válgabohtosa boahtima. Ollu jurdagat joradit mielas. Válgaáigi lea leamašan hui suohtas ja gelddolaš. Lea leamašan virkkosmahtti hállat min olbmuiguin ja min iežamet áššiin. Dakkár ságastallan ii leat dábálaččat nu olu, dahje dasa ii gávdno álo heivvolaš sadji. Lean maid ilus, go lean beassan oahpásmuvvat eará evttohasaide ja gullat makkár jurdagat sis leat. Mis gávdnojit issoras čeahpes ja viissis olbmot. Sávan min beassat joatkit dakkár ságastallamiid boahttevuođas maid.

Kaupunkisaamelaiset ovat tärkeä osa saamelaisyhteisöä

Yli puolet Suomen saamelaisista asuu saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella. Ulkosaamelaiset ovat aiemmin olleet melko näkymätön ryhmä, mutta viime vuosina myös kaupungeissa on luotu uusia tapoja ylläpitää yhteyttä omaan kulttuuriin. Kaupunkisaamelaiset ovat oikeutetusti entistä rohkeammin alkaneet vaatia heille kuuluvien oikeuksien toteutumista.